Esipuhe
Tutkittuani jälleen huumeita ja niiden käyttöön liittyviä seikkoja päätin kirjoittaa hieman ajatuksiani paperille. Se, mitä juuri luet, on tämän päätöksen lopputulos. Pyrin pitämään tekstin mahdollisimman lyhyenä selkeyden vuoksi. Pyrin jättämään myös liialliset lähdeviitteet pois. Käytin enemmän logiikkaa ja rationalismia apuvälineenä väitteideni perusteluun. Mutta asiaan!
Kuten otsikkokin jo sanoo, kyse on pienestä ja loppujen lopuksi hyvin helposta askeleesta kohti huumausainepolitiikkaa, joka toimii. Tämä askel koostuu kahdesta vaiheesta:
Vaihe 1:
Suotakoon jokaiselle ihmiselle täysi vapaus valita ja päättää,
millaisia avaruuksia - sekä sisäisiä että ulkoisia - tutkii.
Tämän vaiheen toteuttamisen puolesta on perusteltu monen monta kertaa. 1
Mikäli vaihe 1 onnistutaan toteuttamaan, sen hyödyt on havaittavissa sekä käytännön että teorian jokaisella tasolla. Jotta tämä vaihe pystyttäisiin toteuttamaan järkevästi, siirrytään seuraavaan todella tärkeään vaiheeseen:
Vaihe 2:
Suotakoon jokaiselle ihmiselle täysi vapaus tutkia näitä avaruuksia
mahdollisimman turvallisesti ja tehokkaasti.
Jos joku on päättänyt kokeilla huumetta, hän luonnollisesti haluaa kokeilun olevan niin turvallinen kuin suinkin mahdollista. Lukiessani huumeita koskevia tieteellisiä tutkimuksia huomasin erään asian: nykyinen huumevalistuksemme ei anna oikeastaan minkäänlaista informaatiota siitä, miten käyttää mitäkin huumetta oikein. Jos asiasta kysyy, niin vastaukseksi saa vain iänikuisen varastoargumentin: "Huumeita ei voi käyttää oikein, joten älä ikinä edes kuvittele kokeilevasi niitä."
Tämä argumentti kaatuu muutamaan asiaan.Ensinnäkin, huumeita voi käyttää oikein. Pidempien perustelujen sijaan voi vain sanoa, että oikea ja väärä ovat täysin subjektiivisia näkemyksiä. Jos joku kokee vaikkapa huumeiden vaikutukset itseään miellyttäviksi ja auttaviksi, jo se riittää todistamaan huumeidenkäytön olevan itseisarvollisesti täysin neutraalia – ei oikeaa saati väärää. Voidaan myös sanoa, että
1) Valtaosa huumeiden käyttäjistä käyttää huumeita oikein. Media nappaa lehtiinsä surullisimmat yksittäistapaukset, koska kauhutarinat tuottavat tunnetusti voittoa. Huumeita järkevästi käyttävä valtaosa ei tule kaapista ulos, koska huumeet ovat demonisoituja, jo valmiiksi pahaksi tuomittuja aineita. On tullut aika päästää irti iänikuisesta ajatusmallista, jonka mukaan huumeet ainoastaan pilaavat elämiä; ne myös pelastavat niitä.
2) Huumeita käytetään niiden toimivuuden vuoksi muun muassa:
- Tajunnan laajentamiseen
- Uskonnollisista syistä
- Sosiaalisista syistä
- Kivun lievittämiseen ja muuhun lääkinnälliseen käyttöön
- Lisäämään energiaa ja tarmoa
- Luovuuden stimuloimiseen
- Vaarallisuuden/kapinallisuuden tunteen vuoksi
- Kulttuurellisista syistä
- Rentoutumiseen
- Silkan mielihyvän tunteen vuoksi
Voidaan siis perustellusti sanoa, että huumeita voi käyttää oikein.
Sanottakoon vielä, että tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole kannustaa tai rohkaista ihmisiä käyttämään astetta vaarallisempia aineita, oli käyttötarkoitus sitten mikä tahansa. Mutta koska julkinen informointi tästä aiheesta on todella suppeaa, niin koen velvollisuudekseni informoida ihmisiä ja kirjoittaa alle pienen tietopaketin minkä tahansa päihteen – laittoman tai laillisen – riskit minimoivasta, oikeaoppisesta käytöstä:
1. Älä kiirehdi – Varmista aineen olevan juuri sitä, mitä sen pitääkin olla. Tarkasta, että aine on pitoisuudeltaan oikeaa. Kokeile sen yksilöllisiä vaikutuksia nauttimalla aluksi pieniä annoksia (esim. puolikas pilleri). Voit aina ottaa lisää, mutta et voi ottaa takapakkia nautittuasi ainetta. Tällä tavalla opit tietämään rajasi turvallisesti.
2. Älä sekoita huumeita keskenään, ellet ole täysin tietoinen niiden yhteensopivuudesta. Esimerkiksi heroiinin ja alkoholin sekakäyttö voi olla tappavaa.
3. Älä piikitä – Polttaminen kykenee tuottamaan vastaavan vaikutuksen ilman suonensisäisen käytön tuomia lisäriskejä, ja vaporisaattorit tekevät vaikutuksesta usein vieläpä tehokkaamman.
Näitä kolmea perussääntöä noudattaen olet minimoinut huumeiden käytön suurimmat riskitekijät. Onnea avaruustutkimuksiin.
Mestarinkirja
Täten todistetaan, että haltija on julistettu avaruusajan
Mestariksi, ja hänellä on oikeus kaikkien oman elämänsä
tapahtumien täydelliseen hallintaan ja oikeus hallita myös
rajatonta määrää samanaikaisia elämänkokemuksia,
keskittää tietoisuutensa mihin tahansa niistä, valita
halunsa mukaan voitto tai tragedia ja vetää puoleensa
sellaisia henkiä kuin hän henkilökohtaiseksi opikseen
ja huvikseen toivoo. Tähän todistukseen pätevät
seuraavat rajoitukset: itse asetetut.
Tämä todistus
on
jokaisella taskussaan.
- R. Bach
Lähteet:
1. Drug War Facts: Civil Rights
Parempi Maailma-blogi: Huumeidenvastainen sota
Epäkohtia Maailmalta-blogi: Sota huumeita vastaan
Cato-institute: Alcohol prohibition was a failure
Center for AIDS Prevention Studies, University of California, San Francisco
The Netherlands and the United States: A Comparison
Tekstit
4 kommenttia:
Aineiden polttaminen (tai edes höyrystäminen) on itse asiassa haitallisempaa kuin suonensisäisesti nautittuna, jos - ja vain jos - suonensisäinen annostelu hoidetaan puhtailla varusteilla, puhtailla aineilla ja hygieenisissa oloissa.
Polttamisessa syntyy esimerkiksi lukuisia oksideja ym. mahdollisesti haitallista, ja jo höyrystämisessä keuhkot joutuvat altistumaan eri aineille.
Suoraan suoneen annosteltuna aineet (lääkkeet, huumeet, päihteet) vaikuttavat nopeammin, luotettavemmin (esim. ruuansulatuksessa tapahtuvia entsyymireaktioita ei pääse tapahtumaan 'eli kroppa ei hajota ainetta samalla tavalla kuin esim. syötynä. Totta kai on paljon aineita, joita ei voi tai kannata annostella suoneen, koska vaikutukset olisivat niin epämiellyttäviä.
Yleensäkin suoni ja keuhkot ovat se paikka, jonka kautta aineet vaikuttavat nopeiten ja voimakkaiten (saavutetaan suurin biologinen hyötysuhde) ja siten altistavat eniten addiktiolle (koska vaikutukset ovat niin voimakkaat). Itse välttäisin molempia tapoja, jos haluaisin nauttia päihteitä mahdollisimman turvallisesti ja minimoida haitat.
Kiitos palautteesta, Marko!
Olet oikeassa, mutta tällä hetkellä se piikkien puhtaus on vielä melkoisen iso jos. Kuten tekstissäni sanoo, vaporisaattori on hyvä - ehkäpä paras - ja suhteellisen turvallinen tapa käyttää ainetta.
Ymmärrän kyllä mitä haet takaa sillä, että suosittelet mielummin polttamaan kuin annostelemaan suoneen, mutta fakta on se, että tällä hetkellä Suomen 'kovimmat' huumeongelman aiheuttajat (siis puhutaan laittomista päihteistä) ovat amfetamiini, buprenorfiini (subutex) ja bentsodiatsepiinit. Mitään näistä ei käytännössä vaporisoida tai polteta, vaikka se mahdollista olisikin. Joko ne syödään, otetaan nenän kautta tai injektoidaan suoneen. Esim. subutexia tiedän kyllä myös höyrystettävän, mutta monelle päihdeongelmaiselle suurempi huolenaihe kuin oma terveys on ekonominen tilanne, ja esim. subutexin annokset höyrystettynä ovat jopa 10 kertaa isommat kuin suonen kautta ja huomattavasti isommat kuin nenän kautta.
Jos on mahdollisuus valmistaa katuamfetamiinia höyrystettävään muotoon tai mahdollisuus hankkia kunnon vaporisaattori pelkän foliopalan sijaan on varmasti mahdollisuus hankkia puhtaita neuloja ja tehokkaita filttereitä, jotka poistavat bakteereja, viruksia, mahdollisia sidos- tai jatkeaineita yms.
Puhtaita neuloja ja joksenkin hyviä filttereitä saa suhteellisen vaivattomasti esim. pk-seudulla vinkeistä (http://www.a-klinikka.fi/vinkki/vinkkipisteet.htm) ja apteekeista ja muuallakin ainakin apteekeista.
Olet melko varmasti oikeassa tässä asiassa. Itse olen vain lukemani tiedon mukaan ollut melkoisen varma siitä, että suonensisäiseen käyttöön sisältyy suurimmat haittavaikutukset jopa riskit miminoituina.
Mielenkiintoista tekstiä kerrassaan, kiitos tästä!
Lähetä kommentti