Epäkohtia maailmalta

Uusi yhteistyöblogi!

2010-06-13T16:31:00.001+03:00

Lukijat,

"kaikki huumeet on laillistettava"-yhteisömme kanssa pohtineena olemme perustaneet uuden blogin, jota ylläpitää useampi kirjoittaja. Näin voimme saada mahdollisimman kattavan tietopankin päihdepolitiikasta ja sen ympärillä pyörivistä kysymyksistä. Suosittelenkin, että tämän blogin sijasta/lisäksi alkaisitte seuraamaan tätä uutta blogia, joka löytyy osoitteesta

http://huumeongelma.blogspot.com/

Otan olennaisimmat kirjoitukseni tästä blogista ja siirrän ne tuonne uuteen, josta uskoisin tulevan jotain erityisen mahtavaa. En usko jatkavani tämän blogin parissa enää kirjoittamalla uusia tekstejä. Kaikki uusi menee luultavasti Huumeongelma-blogiimme. Näyttää todella hyvältä jo tässä vaiheessa. Pidetään lippu korkealla!

YK sensuroi omaa nettisivustoaan!

2010-03-04T06:05:00.007+02:00

Huom! Tämä merkintä sisältää runsaasti asenteellista kielenkäyttöä.

Transform Drug Policy Foundation toi blogissaan esille, että YK on tehnyt täyskäännöksen antaessaan liberaalille päihdepolitiikalle jalansijaa. Tässä hieman käännöstä Transformin blogista:

On merkittävää, että Ison-Britannian poliitikot ovat lähettämässä "oikeaa sanomaa" koventamalla kannabiksen hallussapitoon liittyviä tuomioita (haluaisivat pidentää vankilatuomioita kahdesta vuodesta viidestä vuoteen) samaan aikaan kun jopa YK:n kaikista konservatiivisimmat tahot ovat ottaneet puheeksi avoimen, aktiivisen ja julkisen keskustelun kannabiksen dekriminalisoinnista.

Vielä merkittävämpää on se, että väittely ei ole politisoitunut, vaan aihe on pinnalla juuri siksi, että monet valtiot ovat siirtyneet tähän menettelytapaan. Jatkuvasti kasaantuva todistusaineisto osoittaa, ettei huumeiden dekriminalisointi päästäkään "addiktiota, rikollisuutta ja turmeltuneisuutta" valloilleen, kuten liberaalimman päihdepolitiikan vastustajat ovat kovaan ääneen väittäneet.

Ehdin jo hetken aikaa tyytyväisenä hymistellä, kunnes YK:n seuraava neronleimaus paljastui.

Vain muutama päivä Transformin blogipäivityksen jälkeen YK päättääkin sensuroida omaa sivustoaan poistamalla dekriminalisointia puolustavan tekstin ja heittämällä tilalle jälleen yhden "mutkun se on pahasta!"-läpän. Hei, tosi hieno homma! Kuinka joku voikaan näin tökerösti aliarvioida Internet-lukijakunnan? Wayback Machine-sivustolla pääsee hyvin nopeasti jäljille tällaisista asioista. Suosittelen katsomaan allaolevat linkit.

Ennen sensuuria.
Sensuurin jälkeen.
(huomatkaa täysin muuttunut 4. kappale)

Just joo. Oliko ihan pakko muokata todella asiallinen teksti tuollaiseksi aivoripuliksi, joka oikein himoitsee tulevansa teilatuksi? No, sitä saa mitä tilaa.

Kannabiksen hallussapito, kasvattaminen ja ostaminen ovat kansainvälisten sopimusten mukaan rikoksia.

Vautsivau - järkevä väite! Ehkä tämä teksti ei olekaan niin paha kuin aluksi oletin.

Tällä hetkellä kansainvälinen yhteisö pitää kannabista vakavana huumeena, koska sen käytöllä on yhteys lukuisiin terveydellisiin ja sosiaalisiin haittoihin.

No tähän se asiapitoisuus sitten tyssäsi. Eikös tämän kappaleen pitänyt nimenomaan koskea lainsäädäntöä, eikä kannabiksen terveyshaittoja? Ensinnäkin, mikä "kansainvälinen yhteisö" pitää kannabista vakavana ja vaarallisena huumeena? Tiedeyhteisö ei ainakaan lähtisi allekirjoittamaan väitettä. Lukuisat tutkimukset ovat yksimielisiä siitä, että kannabis on yksi kaikista turvallisimmista päihdeaineista. Toiseksi, tämä väite ei liity millään tavalla kannabista koskevaan lainsäädäntöön. Huumausaineen kontrolli tulee mitoittaa vaarallisuuden mukaisesti, eikä kieltolain vallitessa minkäänlaista kontrollia juuri näyttäisi olevan.

Kannabiksen käyttö muodostaa vakavia terveyshaittoja, etenkin nuorille ihmisille, ja tämä vaikuttaa erityisesti psykososiaaliseen kehittymiseen ja mielenterveyteen.

Eikö tämän kappaleen edelleenkin pitänyt koskea lainsäädännöllisiä näkemyksiä? Kappaleen nimi taitaa olla "Cannabis Laws".

Miksi julkinen keskustelu päihdepolitiikasta täytyy vasaroida maihin terveysaspektiin liittyvillä väitteillä, jotka ovat melkoisen itsestäänselviä? Juu, kyllähän kannabis vaikuttaa lasten mielenterveyteen. Tämä on hyvin tarkasti tiedossa. Juuri siksi tarvitsemme uudenlaista lähestymistapaa jo olemassaolevaan ongelmaan. On tärkeää saada kannabiksenkäytölle parempi kontrolli, jotta voisimme minimoida haittavaikutukset. Nykyinen päihdepolitiikka ei edelleenkään tarjoa minkäänlaista kontrollia, vaan antaa huumediilereiden säätää sopivat ikärajat pössyttelylle. Arvostaisimme vastuullisempaa lähestymistapaa.

Lisäksi kannabiksen käytöllä on yhteys keuhkosyöpään ja auto-onnettomuuksiin.

Tämä on tiedossa, kiitos vain. Mitäpä, jos pääsisimme keskustelemaan siitä vastuullisesta lähestymistavasta, jolla voisimme vähentää keuhkosyöpäpotilaiden ja auto-onnettomuuksien määrää?

Kannabiksen kieltolailla voi olla aineen käyttöä vähentävä vaikutus, koska saatavuus, saanti, mainonta ja mainostaminen on rajoitettua kontrolloidussa järjestelmässä, toisin kuin alkoholin ja tupakan.

Huomasiko joku toistoa? Pistänpä nyt suoran, englanninkielisen lainauksen: "availability~~, access, advertising,~~ and promotion (unlike alcohol or tobacco) are restricted"

Onhan se hienoa heittää lauseeseen paljon sanoja, jotka muuten tarkoittavat samaa asiaa. Aivan mieletöntä sanahelinää. Paneudutaanpa sitten väitteisiin:

"Voi olla" käyttöä vähentävä vaikutus? Onko tämä todella parasta, mitä YK:n huume-ekspertit pystyvät meille tarjoamaan? Viimeisen 150 vuoden aikana tehdyt päihdepoliittiset tutkimukset ovat kaikki yksimielisiä siitä, että kieltolaki ei nyt vain satu toimimaan. Tätä tukee vielä alkoholin kieltolaki, joka epäonnistui täysin. Se ei siis vähennä minkäänasteista käyttöä. Tungettepa mitä tahansa sanoja sinne väliin, liitättepä sitten sanahelinää mainonnasta argumenttiinne tai ette: Kieltolaki ei toimi. Lisäksi olen blogissani tuonut esille, että huumeidenvastainen mainonta on sitä kaikista haitallisinta mainontaa.

Mitenköhän YK haluaisi vastata tutkimukseen, jonka mukaan dekriminalisointi on vähentänyt haittakäyttöä ja ollut muutenkin erittäin hyväksi havaittu lähestymistapa?

Vaikka kannabis pysyy laittomana, eikä tule toki aliarvioida sen vaikutuksia terveyteen ja käyttäytymiseen, ymmärrämme myös, että liian kovien käyttörikosten antaminen saattaa olla haitallista. Tämän vuoksi käytäntöömme kuuluu huumeidenkäyttäjien aikainen tunnistaminen, hoitaminen, valistaminen, jälkihoito, kuntouttaminen ja sopeuttaminen.

...Vaikka kannabis pysyy laittomana? Tällainen näkemys osoittaa vain ja ainoastaan tietämättömyyttä siitä, että muutosta on jo tapahtumassa lukuisissa maissa. Yhä useammat valtiot ovat siirtymässä liberaalimpaan päihdepolitiikkaan havaittuaan sen toimivuuden.

Eikä muutenkaan kuulosta millään tavalla kovin järkevältä käyttää aivan mielettömästi rahaa voidakseen hoitaa ongelmaa, jonka hoitamiseen tarvittavan rahamäärän ei tarvitsisi olla niin valtava. Voisimmeko tarttua suurimpaan ongelmaan, eli siihen kieltolakiin?

Vaikka huumeiden hallussapito, kasvattaminen ja ostaminen pysyvät rikoksina, huumeidenkäyttäjät ja huumeista riippuvaiset ihmiset tulisi vankilan sijasta ohjata asianmukaiseen valistukseen, hoitoon ja/tai muunlaiseen uudistusmieliseen oikeustoimenpiteisiin (kuten vaikkapa huumetuomioistuimeen taikka pikaisiin tuomioihin).

Oho. Kaiken tuon tuuban jälkeen tällaisen lausahduksen kuuleminen on jo melkoisen taivaallinen elämys. Vaikka en ole täysin samaa mieltä, niin tässä on jo aivan pikkiriikkinen askel kohti järkevämpää ajattelutapaa. Edellämainitsemani kieltolain aiheuttamat ongelmat eivät tällä ole vielä vähentymässä niin paljon kuin ne voisivat vähentyä, mutta joo - hoitaminen häkin sijaan kuulostaa ihan hyvältä alulta.

Toivottavasti YK alkaa muuttaa lähestymistapaansa tieteellisemmäksi ja vastuullisemmaksi ajan kanssa. Paljon on kuitenkin vielä parantamisen varaa.

Ja sitten tuohon itsesensuuriin vielä: Hävetkää.

Uusi uraauurtava kirja huumeiden kieltolain jälkeen seuraavista toimintamalleista

2009-11-13T01:19:00.018+02:00

After the War on Drugs: Blueprint for regulation

Transform Drug Policy Foundation toi tänään markkinoille uraauurtavan kirjan "After the War on Drugs: Blueprint for Regulation", joka tullaan julkaisemaan Yhdysvalloissa, suurimmassa osassa Eurooppaa, Keski- ja Etelä-Amerikassa, Australaasiassa ja Aasiassa.

"Blueprint" tuottaa yksityiskohtaisen 'tiekartan' näyttämällä jokaiselle huumausaineelle oman säännöstelymallin perusteluineen. Tällaisiin malleihin kuuluvat muun muassa lääkärin määräämät reseptit, saanti apteekista yms.

Yhä useampi ihminen tunnustaa, että huumeiden kieltolaki on täysin epäonnistunut ja tuonut lisää haittaa. Kuitenkin suurin este uusien huumausainelakien syntymiselle on ollut tuntemattoman pelko - miltä kieltolain jälkeinen järjestelmä näyttäisi? Uusi "Blueprint for Regulation"-teos havainnollistaa meille, että huumeiden kontrolloitu laillistaminen ei ole askel tuntemattomaan, vaan tutkittu ja kokeiltu, toimiva lähestymistapa huumeiden tuottamisen, tarjonnan ja käytön valvomiseen.

(Alkup. teksti)

Päihteiden haittojen rehellinen ja tieteellinen arviointi on vaarallista

2009-10-31T15:07:00.010+02:00

Professori David Nutt, Britannian sisäministeriön päihdepolitiikan asiantuntija, sai virastaan kenkää, koska toi esille tieteelliset faktat siitä, että mm. LSD, kannabis ja ekstaasi ovat yleisesti ottaen alkoholia ja tupakkaa haitattomampia päihteitä.

Comment: Lying to kids is the first lesson of politics

Tässä muita lähteitä aiheesta.

Tässä on pikaisesti suomentamani otos Nuttin kirjoituksesta ja hänen sanomastaan:

"Uskon, että meidän tulisi hyväksyä se tosiasia, että nuoret ihmiset ovat kokeilunhaluisia huumeita ja muita potentiaalisesti haitallisia asioita kohtaan, ja etenkin tässä vaiheessa heidän elämäänsä meidän tulisi suojella heitä näiltä asioilta. Tämän vuoksi meidän tulee tarjota heille tarkempaa ja uskottavampaa tietoa.

Jos joku uskoo, että lasten pelottelu saa heidät lopettamaan käytön, hän on mitä luultavammin väärässä. Lapset ovat usein melko tietäväisiä huumeista muun muassa siksi, että Internet on mahdollistanut äärimmäisen yksinkertaisen pääsyn tähän informaatioon. Meidän on kerrottava heille totuus, jotta he käyttäisivät meitä mieluisana tiedonlähteenä.

Tieteellisyyteen pohjaava Misuse of Drugs-asiakirja, jossa huumeiden luokittelu heijastaa tarkasti harmeja, voisi olla tehokas opetusmenetelmä. Asiakirjan poliittinen hyväksikäyttö siten, että se antaa muita kuin suhteellisiin vaaroihin viittaavaa sanomaa, itse asiassa sabotoi asiakirjaa ja samalla vahingoittaa suuresti sen opetuksellista ja sivistyksellistä arvoa."

Tässä toinen pätkä herralta:

"Gordon Brown kävelee toimistoon, ja alkaa tuotapikaa kertomaan järjenvastaisia asioita, kuten esimerkiksi että "kannabis on tappavaa... sen täytyy olla siis B-luokan huume."

Hän oli päättänyt olla tätä mieltä asiasta. Me palasimme katsomaan kannabiksen haittoja koskevaa todistusaineistoa ja sanoimme, että "Ei, ei ja ei. Ei ole olemassa minkäänlaista todistusaineistoa kannabiksen tappavuudesta. Kannabis on edelleen C-luokan huume."

(Huumeluokittelusta)

Gordon vastasi: "Sepä ikävää, se tulee olemaan B-luokan huume""

Huomautan vielä kerran, että Nuttin näkemykset eivät ole ristiriidassa päihdepoliittisten tutkimusten - joita on tehty yli 150 vuotta - kanssa. Ilmeisesti faktojen esilletuominen ei sovi päihteiden ympärillä pyörivään poliittiseen viitekehykseen.

Todella surullista.

Huumeidenvastaiset kampanjat sotivat itseään vastaan

2009-02-02T16:49:00.008+02:00

Clifford Schaffer (Library of Drug Policy-sivuston perustaja) toteaa:

"Ensimmäinen huumausaineita käsittelevä oppitunti toimii täydellisenä esimerkkinä. Saimme tunnin verran kuulla kauhutarinoita huumeista, todella järkyttäviä juttuja.

Poistuttuamme luokasta ystäväni kääntyi minua kohti ja sanoi:

"Vau! Jos huumeet ovat noin pahoja ja ihmiset silti käyttävät niitä, niin niiden on TODELLA tunnuttava upeilta!"

Silloin tajusin, että hänen logiikkansa oli täydellinen, mutta täysin päinvastainen kuin mitä opettajat olivat näillä huumetarinoilla halunneet tuoda esille. Ystäväni lähtikin viipymättä etsimään huumeita, ja löysi ne."

Mikä aiheuttaa nuorten keskuudessa olevat huume-epidemiat?
Aggressiiviset huumeidenvastaiset kampanjat.

Esimerkkejä:

1. Alkoholi [1] [2] [3]

Alkoholin kieltolain aikana nuoret käyttivät valtavat määrät alkoholia. Kieltolaki kelpuutettiin ja otettiin käyttöön "Pelastakaa lapset alkoholilta"-kampanjan myötä.

Viiden vuoden sisällä alkoholiongelmaisten nuorten määrä sairaaloissa nousi pilviin.

Koulut joutuivat perumaan lukuisia tanssiaisia, koska niin monet lapset tulisivat paikalle viskiä sisältävien taskumattien kera.

Lapset joutuivat tämän myötä tekemisiin myös laittoman kaupan kanssa, mikä toi mukanaan omat lieveilmiönsä.

Alkoholin säännöllisen juomisen alkamisen keski-ikä laski merkittävästi.

Osa kieltolain tukijoista kääntyikin kieltolain vastustajiksi, koska heidän mukaansa kieltolaki teki alkoholin saannin nuorille helpommaksi kuin se oli koskaan ollutkaan. Alkoholin kieltolaki kumottiin "Pelastakaa lapset kieltolailta"-kampanjan myötä.

2. Liiman imppaus [4]

Liiman imppaus oli periaatteessa tuntematon viihdeaktiviteetti Yhdysvalloissa -- ennen vuotta 1959. Vuoteen 1960 mennessä tuhansia lapsia oli pidätetty liiman imppauksesta, vaikka mitään lakeja liiman imppausta vastaan ei ollut olemassakaan.

Mitä sitten tapahtui vuonna 1959? Median julkaisemat lukuisat kauhistuttavat tarinat liiman imppauksesta herättivät lasten mielenkiinnon. Lapset kokivat nämä kauhutarinat houkuttimena kokeilla liiman imppausta.

3. Amfetamiini ja LSD [5] [6] [7]

1960-luvulla amfetamiinin ja LSD:n käyttö nousi samalla tavalla -- välittömästi kampanjoiden (jotka varoittivat näiden huumeiden vaaroista) jälkeen. Yksi merkittävimmistä aihetta koskevista tutkimuksista päätyi yksinkertaiseen lopputulokseen: "Varoitus toimii houkuttimena".

(Alkup. teksti: Schaffer Library of Drug Policy)

Lähteet:

1. Schaffer Library of Drug Policy: What happened to children during alcohol prohibition?

2. National Commission on Marihuana and Drug Abuse: History of Alcohol Prohibition

3. The Consumers Union Report on Licit and Illicit Drugs - Why Alcohol Should Not Be Prohibited

4. The Consumers Union Report on Licit and Illicit Drugs - How to launch a nationwide drug menace

5. The Consumers Union Report on Licit and Illicit Drugs - How LSD was popularized, 1962-1969

6. The Consumers Union Report on Licit and Illicit Drugs - How the hazards of LSD were augmented, 1962-1969

7. The Consumers Union Report on Licit and Illicit Drugs - How speed was popularized

Huumeiden laillistamisen FAQ

2008-10-21T13:30:00.027+03:00

(+ lukuisia väitteitä, joihin saattaa törmätä)

1. Miksi huumeet tulisi laillistaa?

Koska huumeet aiheuttavat eniten ongelmia juuri silloin, kun ne ovat laittomia.

- Huumeiden kieltolaki lisää huumeiden ongelmakäyttöä, tekee huumeista huomattavasti vaarallisempia kuin ne olisivat laillistettuina, rahoittaa järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa, polkee ihmisarvoja maan rakoon, aiheuttaa valtavat määrät tarpeetonta kärsimystä ja on todella kallista valtiolle. Sekä käytännön kokemukset liberaalimmasta päihdepolitiikasta että tieteelliset tutkimukset viittaavat siihen suuntaan, että huumeiden laillistaminen - vaihe kerrallaan - on ainoa keino jolla voidaan todella tarttua huumeongelmaan. [1] [2] [3] [4] [5] [6]

- On tietämättömyyttä väittää, että olisi väärin käyttää huumausaineita, koska ihmisellä on luonnollinen perustarve kokea päihtymyksen tunnetta, ja jokainen saa sitä eri asioista. [8] [9] On julmaa lukita ihmisiä vankilaan vain siksi, että he haluavat seurata tätä perustarvetta vahingoittamatta muita ihmisiä ympärillään.

- Jokaisella ihmisellä tulisi olla oikeus laittaa kehoonsa mitä vain ja päihtyä mistä aineesta haluaa, kunhan ei vahingoita muita ihmisiä. Miksi vain tiettyjen psykoaktiivisten aineiden (esim. kofeiini, nikotiini, alkoholi) avulla päihtyminen on sallittua?

2. Mutta eikö kaikista tulisi huumeaddikteja, mikäli laillistaisimme huumeet?

- Jokainen merkittävä päihdepolitiikkaa koskeva tutkimus oli yksimielinen siitä, että ei ole olemassa mitään todistusaineistoa tukemaan tätä väitettä, ja vaikka olisikin, niin dekriminalisointi olisi silti huomattavasti nykyistä käytäntöä parempi tapa lähestyä huumeongelmaa. Päihteidenkäytön lisääntyminen ei automaattisesti tarkoita haittojen lisääntymistä. Lukuisat Euroopan valtiot ovat dekriminalisoineet huumeet ja huomanneet huumeiden haittakäytön laskeneen toimenpiteen jälkeen. [1] [2] [3] [4] [5] [6] [7]

- On ongelmallista mitata laittomien huumeiden käyttömääriä, koska huumeidenkäyttö on lainvastaista toimintaa. Aliraportointi on yleistä, koska laittomien huumeiden käyttö on ankarasti leimattu. Tänä päivänä huumausaineen käyttäjäksi tunnustautuminen tarkoittaa myöntymistä lain rikkojaksi, mikä yhteiskuntatieteilijöiden mukaan lannistaa rehellisyyttä. [10] [11]

3. Tarvitsemme lisää koulutusta, hoitoa, ennaltaehkäisevää päihdetyöskentelyä ja huumepoliisin kovaa otetta päästäksemme eroon huumeongelmasta.

- Tämä argumentti on savuverho, jonka tarkoituksena on antaa väitteen tekijästä rationaalinen kuva, kun taas vastapuoli leimataan ekstremistiksi ja vihjataan, ettei hän olisi yhdestäkään edellämainitusta asiasta samaa mieltä.

Valtaosa huumeiden laillistamisen puolustajista on samaa mieltä koulutuksen, hoidon ja ennaltaehkäisevän päihdetyöskentelyn tärkeydestä, mutta eivät halua huumepoliisia vainoamaan ihmisiä, jotka käyttävät huumeita vastuullisesti.

- Jo pelkästään Yhdysvalloissa on yli 30 miljoonaa huumeiden käyttäjää. Kuinka monta vankia on tarpeeksi? Niin paljon, että huumeongelma on poissa? Mitä huumeongelma tarkoittaa? Pelkästään huumeiden käyttöä? Noh, mikäli haluaisimme jokaisen huumeenkäyttäjän telkien taakse, joutuisimme jo pelkästään USA:ssa rakentamaan vankiloita, jotka ovat suurempia kuin toisen maailmansodan aikaiset keskitysleirit.

4. Lapseni/Tuttuni muuttui hulluksi/menetti todellisuudentajunsa/menetti elämänilonsa/kuoli huumeiden takia. Eikö tämä ole hyvä syy vastustaa huumeiden laillistamista?

- Olemme rajoittaneet huumeiden saantia niin paljon kuin mahdollista ja tehneet huumeista niin laittomia kuin vain olla ja voi, mutta tällaisia tragedioita tapahtuu silti. Se, että lapsesi/tuttusi oli huumeiden uhri, kertoo vain siitä, että nykypolitiikka ei ole tarpeeksi onnistunutta estämään haittakäyttöä, vaan tekee hoidon tarjoamisen huomattavasti vaikeammaksi heille, jotka hoitoa tarvitsevat. Huumeiden laillistamisen puolustajat uskovat, että on todistetusti olemassa huomattavasti nykyistä käytäntöä parempi tapa hoitaa ongelma, ja tämä tapa olisi voinut pelastaa sinulle rakkaan ihmisen.

[12] [13]

- Se, mitä lapsellesi/tutullesi tapahtui, on totta kai erittäin valitettavaa ja surullista, mutta ovatko pitkät vankilatuomiot ja ankarat rangaistukset huumeidenkäytöstä ratkaisu ongelmaan?

5. Minä itse käytin huumeita. Minulla oli huomattavia ongelmia elämäni hallinnassa, kunnes pääsin eroon. Kieltämällä huumeet tiukasti lailla haluan varmistaa, ettei yksikään joudu kokemaan samaa!

- Huumeet ovat laittomia nykyään, eikä se estänyt sinua joutumasta ongelmiin. Huumeiden kieltolaki estää ihmisiä saamasta asianmukaista hoitoa, koska yhä enemmän verorahoja joudutaan väistämättä käyttämään vankiloihin ja vankien elättämiseen. [12] [13]

- Olisivatko ankarat rangaistukset ja pitkä vankilatuomio olleet ratkaisu ongelmaasi? Mikäli todella toimisimme kuten ehdottaisit, et olisi esittämässä tätä väitettä vaan olisit itsekin vankilassa.

6. Euroopassa toteutettiin ”Neulapuistona” tunnettu yritys kokeilla huumeiden laillistamista. Tämä yritys epäonnistui, ja tämän vuoksi eurooppalaiset ovat jälleen laittamassa ihmisiä vankilaan huumeiden käytöstä. Eikö tämä todista, ettei huumeiden laillistaminen kannata?

- Ei todellakaan. Eurooppa kokonaisuudessaan ei todellakaan ole “jälleen laittamassa ihmisiä vankilaan huumeiden käytöstä”, vaan on useiden tutkimusten kautta tuonut ilmi olevansa huumeiden dekriminalisoinnin kannalla. Euroopan virkaniemet myöntävät, että on ollut joitakin Neulapuiston kaltaisia toimimattomia yrityksiä huumeiden asteittaiselle laillistamiselle, mutta omaavat silti ei-rikollistetun lähestymistavan huumeisiin, koska yleisesti ottaen laillistamista kohti otetut askeleet ovat olleet positiivisen vaikutuksen omaavia. Lisäksi, sekä Interpolin johtoporras että BACP (British Association of Chiefs of Police) haluavat lopettaa huumeiden kieltolain.

7. Meillä on tarpeeksi ongelmia pelkästään alkoholin ja tupakan vuoksi. Miksi ongelmia tulisi lisätä laillistamalla muutkin päihteet?

Sekä huumeet että huumeongelma ovat jo olemassa, eivätkä ne katoa minnekään kieltolailla, päinvastoin. Kuten on jo monesti sanottu, huumeet ovat laittomina vaarallisimmillaan. Jopa DEA (Drug Enforcement Agency) itse myöntää, ettei järjestöllä ole ikinä ollut merkityksellistä vaikutusta huumekauppaan. Kyse ei siis ole ongelmien lisäämisestä, vaan parhaasta mahdollisesta keinosta hoitaa ongelmaa, joka on jo olemassa. [14] [15] [16]

8. Meidän tulee pitää huumeet laittomina suojellaksemme lapsiamme.

On tärkeää suojella lapsia huumeiden vaaroilta, ja juuri siksi pitäisikin siirtyä parempiin keinoihin huumeongelmien hoitamisessa, koska nykyinen kieltolakiin ja rangaistuksiin perustuva päihdepolitiikka ei selvästikään toimi. Itse asiassa nykypolitiikka on yksi pääsyy sille, että huumekauppiaat saavat valtavat tuotot saadessaan lapset vaaralliseen, pimeiden huumeiden ja järjestäytyneen rikollisuuden maailmaan, ja siksi levittävätkin huumeita koulualueilla. [17] Järkevämpi päihdepolitiikka ehkäisisi huomattavasti tämän tapahtumista.

Lähteet:

1. Drug Policy Alliance Network: What's wrong with the drug war?

2. Drug War Facts

3. Drug War Distortions

4. Major Studies of Drugs and Drug Policy

5. The War on Drugs is Lost

6. War on Drugs Clock

7. Drug Decriminalization in Portugal: Lessons for Creating Fair and Successful Drug Policies

8. Animals, Drugs & Intoxication

9. Intoxication: The Universal Drive for Mind-Altering Substances

10. [National Research Council, "Informing America's Policy On Illegal Drugs" (Washington, DC: National Academy Press, 2001): "It is widely thought that nonresponse and inaccurate response may cause surveys such as the NHSDA and MTF to underestimate the prevalence of drug use in the surveyed populations (Caspar, 1992)." (p. 93)]

11. Drug War Distortions: 1. Drug Use Post-Prohibition

12. Drug War Facts: Drug Courts and Treatment as an Alternative to Incarceration

13. Drug War Facts: Substance Abuse Prevention & Education

14. Wikipedia: DEA – Impact on the drug trade: In 2005, the DEA seized a reported $1.4 billion in drug trade related assets and $477 million worth of drugs.[15] However, according to the White House's Office of Drug Control Policy, the total value of all of the drugs sold in the U.S. is as much as $64 billion a year, making the DEA's efforts to intercept the flow of drugs into and within the U.S. less than 1% effective.

15. Times Online: Police admit: we're losing war against heroin trafficking

16. 98 Percent Of All Domestically Eradicated Marijuana Is "Ditchweed," DEA Admits

17. USA Today: Drug Dealers Target Younger Customers

v. 1.4

Pienen pieni askel ja sen suuntana fiksu päihdepolitiikka

2008-06-30T03:20:00.006+03:00

Esipuhe

Tutkittuani jälleen huumeita ja niiden käyttöön liittyviä seikkoja päätin kirjoittaa hieman ajatuksiani paperille. Se, mitä juuri luet, on tämän päätöksen lopputulos. Pyrin pitämään tekstin mahdollisimman lyhyenä selkeyden vuoksi. Pyrin jättämään myös liialliset lähdeviitteet pois. Käytin enemmän logiikkaa ja rationalismia apuvälineenä väitteideni perusteluun. Mutta asiaan!

Kuten otsikkokin jo sanoo, kyse on pienestä ja loppujen lopuksi hyvin helposta askeleesta kohti huumausainepolitiikkaa, joka toimii. Tämä askel koostuu kahdesta vaiheesta:

Vaihe 1:
Suotakoon jokaiselle ihmiselle täysi vapaus valita ja päättää,
millaisia avaruuksia - sekä sisäisiä että ulkoisia - tutkii.

Tämän vaiheen toteuttamisen puolesta on perusteltu monen monta kertaa. ¹

Mikäli vaihe 1 onnistutaan toteuttamaan, sen hyödyt on havaittavissa sekä käytännön että teorian jokaisella tasolla. Jotta tämä vaihe pystyttäisiin toteuttamaan järkevästi, siirrytään seuraavaan todella tärkeään vaiheeseen:

Vaihe 2:
Suotakoon jokaiselle ihmiselle täysi vapaus tutkia näitä avaruuksia
mahdollisimman turvallisesti ja tehokkaasti.

Jos joku on päättänyt kokeilla huumetta, hän luonnollisesti haluaa kokeilun olevan niin turvallinen kuin suinkin mahdollista. Lukiessani huumeita koskevia tieteellisiä tutkimuksia huomasin erään asian: nykyinen huumevalistuksemme ei anna oikeastaan minkäänlaista informaatiota siitä, miten käyttää mitäkin huumetta oikein. Jos asiasta kysyy, niin vastaukseksi saa vain iänikuisen varastoargumentin: "Huumeita ei voi käyttää oikein, joten älä ikinä edes kuvittele kokeilevasi niitä."

Tämä argumentti kaatuu muutamaan asiaan.Ensinnäkin, huumeita voi käyttää oikein. Pidempien perustelujen sijaan voi vain sanoa, että oikea ja väärä ovat täysin subjektiivisia näkemyksiä. Jos joku kokee vaikkapa huumeiden vaikutukset itseään miellyttäviksi ja auttaviksi, jo se riittää todistamaan huumeidenkäytön olevan itseisarvollisesti täysin neutraalia – ei oikeaa saati väärää. Voidaan myös sanoa, että

1) Valtaosa huumeiden käyttäjistä käyttää huumeita oikein. Media nappaa lehtiinsä surullisimmat yksittäistapaukset, koska kauhutarinat tuottavat tunnetusti voittoa. Huumeita järkevästi käyttävä valtaosa ei tule kaapista ulos, koska huumeet ovat demonisoituja, jo valmiiksi pahaksi tuomittuja aineita. On tullut aika päästää irti iänikuisesta ajatusmallista, jonka mukaan huumeet ainoastaan pilaavat elämiä; ne myös pelastavat niitä.

2) Huumeita käytetään niiden toimivuuden vuoksi muun muassa:

- Tajunnan laajentamiseen

- Uskonnollisista syistä

- Sosiaalisista syistä

- Kivun lievittämiseen ja muuhun lääkinnälliseen käyttöön

- Lisäämään energiaa ja tarmoa

- Luovuuden stimuloimiseen

- Vaarallisuuden/kapinallisuuden tunteen vuoksi

- Kulttuurellisista syistä

- Rentoutumiseen

- Silkan mielihyvän tunteen vuoksi

Voidaan siis perustellusti sanoa, että huumeita voi käyttää oikein.

Sanottakoon vielä, että tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole kannustaa tai rohkaista ihmisiä käyttämään astetta vaarallisempia aineita, oli käyttötarkoitus sitten mikä tahansa. Mutta koska julkinen informointi tästä aiheesta on todella suppeaa, niin koen velvollisuudekseni informoida ihmisiä ja kirjoittaa alle pienen tietopaketin minkä tahansa päihteen – laittoman tai laillisen – riskit minimoivasta, oikeaoppisesta käytöstä:

1. Älä kiirehdi – Varmista aineen olevan juuri sitä, mitä sen pitääkin olla. Tarkasta, että aine on pitoisuudeltaan oikeaa. Kokeile sen yksilöllisiä vaikutuksia nauttimalla aluksi pieniä annoksia (esim. puolikas pilleri). Voit aina ottaa lisää, mutta et voi ottaa takapakkia nautittuasi ainetta. Tällä tavalla opit tietämään rajasi turvallisesti.

2. Älä sekoita huumeita keskenään, ellet ole täysin tietoinen niiden yhteensopivuudesta. Esimerkiksi heroiinin ja alkoholin sekakäyttö voi olla tappavaa.

3. Älä piikitä – Polttaminen kykenee tuottamaan vastaavan vaikutuksen ilman suonensisäisen käytön tuomia lisäriskejä, ja vaporisaattorit tekevät vaikutuksesta usein vieläpä tehokkaamman.

Näitä kolmea perussääntöä noudattaen olet minimoinut huumeiden käytön suurimmat riskitekijät. Onnea avaruustutkimuksiin.

Mestarinkirja

Täten todistetaan, että haltija on julistettu avaruusajan

Mestariksi, ja hänellä on oikeus kaikkien oman elämänsä

tapahtumien täydelliseen hallintaan ja oikeus hallita myös

rajatonta määrää samanaikaisia elämänkokemuksia,

keskittää tietoisuutensa mihin tahansa niistä, valita

halunsa mukaan voitto tai tragedia ja vetää puoleensa

sellaisia henkiä kuin hän henkilökohtaiseksi opikseen

ja huvikseen toivoo. Tähän todistukseen pätevät

seuraavat rajoitukset: itse asetetut.

Tämä todistus

jokaisella taskussaan.

- R. Bach

Lähteet:

1. Drug War Facts: Civil Rights

Huumesota-Blogi

Parempi Maailma-blogi: Huumeidenvastainen sota

Epäkohtia Maailmalta-blogi: Sota huumeita vastaan

Cato-institute: Alcohol prohibition was a failure

Center for AIDS Prevention Studies, University of California, San Francisco

Drug war victims

LEAP-järjestö

The Netherlands and the United States: A Comparison

The war on drugs is lost

What's wrong with the drug war?

Drug War Facts

Sananen Lex Orwellista

2008-06-19T15:11:00.003+03:00

FRA-Valvontalaki

Sivistysvaltiossa kaikki on kunnossa, joten on täysin turha valittaa pikkuvioista.
Sivistysvaltiossa ei tingitä tärkeimmistä kansalaisoikeuksista.
Sivistysvaltiossa ei tehdä typeryyksiä.
Meillä on kaikki tosi hyvin. Vai onko?

Noh, eipä siitä ole kovin kauaa, kun supertietokoneiden valjastamista ihmisten sähköisen viestiliikenteen tarkkailuun pidettiin "vainoharhaisten salaliittoteoreetikoiden" diipadaapana. Nyt on kuitenkin käynyt näin. Ruotsin eduskunta hyväksyi Lex Orwelliksi nimetyn FRA-valvontalain muutaman kosmeettisen, näennäisen muutoksen jälkeen. 1984, here we come.

Miksi minusta tuntuu, että olemme päivä päivältä askeleen lähempänä totalitarismia? Ehkäpä siksi, että se on totta.

En jaksa tilittää tästä enempää, vituttaa niin saatanasti. Se, mitä juuri luit on jälleen kerran oiva esimerkki siitä, kuinka perustuslaillisia kansalaisoikeuksia poljetaan todella, todella epämääräisin perustein. Odotettavissa helvetinmoista metakkaa, mutta hyödyttääkö se?

Kauhulla odottaen
Joonatan

Sota huumeita vastaan

2008-03-10T02:26:00.003+02:00

Sota huumeita vastaan

War on drugs – Sota huumeita vastaan = Yhdysvaltain hallituksen alullepanema kampanja, jonka tarkoitus on vähentää huumeiden kauppaliikennettä yhteistyössä muiden sotaan osallistuneiden valtioiden kanssa. Pääfunktiona on siis hillitä ja rajoittaa ”haitallisten ja epämieluisten” psykoaktiivisten aineiden tarjontaa ja kysyntää. Tämä aloite sisältää joukon lakeja ja toimintaperiaatteita, joiden on tarkoitus lakkauttaa edellämainittujen aineiden valmistus, jako ja käyttö.

Esipuhe

”War. War never changes.”

- Fallout 2

Huumeidenvastainen sota. On aina yhtä mielenkiintoista huomata, kuinka toistoa käytetään kaikkialla tehokeinona yhä uudelleen ja uudelleen. Onko joku lukenut vähään aikaan läpi valtavirran sanomalehteä, jossa sanoja ”sota”, ”terrori” tai ”uhka” ei mainita kertaakaan? Minun on pakko saada siitä kopio. Se olisikin melkoinen harvinaisuus.

Ai niin, unohdinko mainita sanan ”Huume”?

Kun mitä tahansa asiaa toistaa satoja kertoja, se jää lopulta ainakin elävästi mieleen. Kertaus on opintojen äiti, mutta entä jos alkuasetelmakin on jo päin mäntyä? Kuinka harhaan me voimme mahdollisesti johtaa muut ja myös itsemme? Melkoisen pitkälle.

Sota sinua vastaan

Totuus on, että tällä hetkellä USA rakastaa sotimista, jopa silloin kun mikään ei oikeastaan osoita olevansa välitön uhka valtiolle. Surullisinta tässä kaikessa on se, että sotaa käydään maan omia kansalaisia vastaan.

Sotaa käydään sekä asuntojen ulkopuolella että myös sisäpuolella, jos valtio kokee tämän tarpeelliseksi. Tämä on poliittinen sekä moraalinen ongelma: USA on vapaa valtio, ja vapaassa valtiossa jokaisella ihmisellä tulisi olla perustuslaillinen oikeus laittaa mitä tahansa kehonsa sisälle tai sieltä ulos, kunhan ei ole uhka muille ihmisille tai valtiolle.

Voidaan perustellusti sanoa, että huumeidenvastainen sota rikkoo vahvasti ihmisen perustuslaillista kotirauhaa, kunniaa ja yksityisyyttä.

Ääniharavointia ja demonisointia

Huumeidenvastaisen sodan lopputulos kuulostaa kuitenkin valtaosan korviin todella hienolta aikomukselta – ja siihen on syynsä. Tämä erittäin epärealistinen lakialoite toimi 70-luvulla oivallisena ääniharavana poliitikoille; Huumeiden maine oli valmiiksi demonisoitu, täysin turmeltu. Enää poliitikot tarvitsivat lain, jota he voisivat käyttää hyväkseen saadakseen suosion vaaleissa.

Valtaosa ihmisistä vielä nykypäivänäkin uskoo huumeiden olevan jonkinlaista mustaa magiaa, joka ottaa ihmiset haltuunsa. Ihminen pelkää aina tuntematonta, ja tätä valtaan pyrkivät tahot ovat tietoisesti käyttäneet ja tulevat aina käyttämään hyväkseen, kuten tälläkin kerralla: Yhdysvaltain 37. presidentti, republikaanipoliitikko Richard Nixon (1913 –1994) aloitti sodan huumeita vastaan.

Mitä meille ei kerrota on se, että tämä ei ole ensimmäinen yritys kieltää tiettyjä huumausaineita. Muistaako kukaan enää protestanttien alullepanemaa alkoholin kieltolakia?

^{(Uusin yritys 1919 - 1932 Suomessa, 1920 -1933 USA:ssa, pisimmilläänPrinssi Edwardin saarella Kanadassa 1900 - 1948)}

Kieltolaki = Kiertolaki

Kieltolaki eli asetus alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta astui Suomessa voimaan 1.6.1919. Asetus koski kaikkia denaturoimattomia alkoholipitoisia juomia, jotka sisälsivät enemmän kuin kaksi tilavuusprosenttia etanolia. Näiden aineiden valmistus, maahantuonti, myynti, kuljetus ja varastointi oli sallittua vain lääkinnällisiin, tieteellisiin ja teknisiin tarkoituksiin. Yksinoikeus alkoholin valmistukseen, myyntiin ja maahantuontiin kuului valtiolliselle monopolille, Valtion Alkoholiliikkeelle.

Katsotaanpa, mitä asioita tämä kieltolaki toi sekä Yhdysvalloille että Suomelle:
- Kieltolaki ei onnistunut vähentämään alkoholin kulutusta, vaan jopa pahensi sitä. Kun laillisia alkoholijuomia ei ollut saatavilla, kansa siirtyi väkevämpiin, laittomiin vaihtoehtoihin. Kieltolaki saikin Suomessa aikaan ennen näkemättömän viinan salakuljetuksen aikakauden, jota osuvasti on kutsuttu myös pirtuajaksi. Kieltolakia on tämän vuoksi kutsuttu usein ivallisesti nimityksellä ”Kiertolaki”. ¹
- Laiton ja valvomaton viinantuotanto aiheutti salakuljetuksen lisäksi lukuisia muita ongelmia. Hämäräperäisissä olosuhteissa huolimattomasti valmistettu viina saattoi sisältää metanolia, joka voi aiheuttaa jo pieninä annoksina sokeuden tai kuoleman. ¹
- Väkeviin siirtyminen lisäsi alkoholismiin sairastumisen yleistymisen lisäksi maksavaivoja ja muita terveysongelmia. ¹
- Poliisia kieltolaki työllisti runsaasti. Korruptio, salakuljetus ja laittomat markkinat aiheuttivat poliisille huomattavan resurssipulan. Väkevän viinan juominen näkyi myös lisääntyneinä väkivaltarikoksina, joiden selvittelyyn tarvittiin poliisin apua. ¹
- Järjestäytynyt rikollisuus hyötyi salakuljetuksesta valtavasti. Yhdysvaltain nykyinen järjestäytyneen rikollisuuden ongelma on saanut alkunsa tai ainakin merkittävästi pahentunut kieltolain takia. ¹
Kieltolakia on usein käytetty esimerkkinä laista, joka toimii hyvältä kuulostavaa tarkoitustaan vastaan. Tällä hetkellä alkoholi ja tupakka on laillistettu, mutta samaa politiikkaa sovelletaan vielä tänäkin päivänä laittomiin huumausaineisiin. Voisiko huumeidenvastainen sota aiheittaa samanlaisia ongelmia kuin alkoholin kieltolaki aikoinaan? Mutta eihän se ole mahdollista, sota huumeita vastaan on vielä tänäkin päivänä voimassa! Kyseenalaistakaa asioita, hyvät lukijat.

Kriittinen analyysi huumeidenvastaisesta sodasta

Yhdysvaltain liittovaltion hallitus käytti yli 19 miljardia dollaria sotaan huumeita vastaan vuonna 2003, eli noin 600 $ / sekunti. Budjetti on noussut yli miljardilla dollarilla vuodesta 2003. ²Valtio ja paikalliset hallitukset käyttivät ainakin 30 miljardia dollaria lisää. ³

Tähän väliin on hyvä pysähtyä hieman miettimään noita suuria rahasummia ja kysyä: Mitä Yhdysvallat on saanut näillä rahoilla aikaiseksi?

Huumausainerikoksista pidätettyjen henkilöiden lukumäärän odotetaan vuonna 2008 ylittävän vuoden 2006 pidätysten määrän (1,889,810). Vuonna 2006 poliisi teki enemmän pidätyksiä huumausainerikoksista (13,1% kaikista pidätyksistä) kuin mistään muusta rikoksesta.

Huumausainepidätyksiä tapahtuu tällä hetkellä suhteessa: 1 amerikkalainen/17 sekuntia. ⁴

Poliisi pidätti arviolta 829,625 henkilöä kannabiksen käytöstä ja hallussapidosta vuonna 2006. Tämä on Yhdysvaltojen korkein vuosittainen pidätysmäärä kannabisrikoksista, mitä on ikinä kirjattu ylös. Kannabissyytteistä arviolta 89 % (738,915 amerikkalaista) johtui pelkästä kannabiksen hallussapidosta.
Kannabispidätyksiä tapahtuu tällä hetkellä suhteessa: 1 amerikkalainen/38 sekuntia. ⁵
Vuodesta 1996 lähtien Yhdysvaltain vankilapopulaatio on kasvanut keskimäärin 43,266 vangilla vuodessa. Noin 25% näistä vangeista tuomitaan huumausainerikoksesta. ⁶
Lähes 4,000 uutta HIV-tartuntaa olisi mahdollista ennaltaehkäistä ennen vuotta 2009, jos liittovaltion kielto rahoittaa neulojenvaihtoa poistettaisiin tänä vuonna. Noin 10 tartuntaa pystyttäisiin ennaltaehkäisemään joka päivä. ⁷
Näitä lukemia tulee tarkastella kriittisesti ja esittää kysymyksiä:
1: ”Onko huumausaineita käyttävä ihminen niin suuri uhka valtiolle ja ihmisille, että hänet tulee ehdottomasti pidättää ja jopa vangita tästä rikoksesta? ”
Mikäli seuraa valtavirran mediaa ja poliitikkojen vaalipuheita, niin ehdottomasti on. Huumausaineita on demonisoitu jo pitkän aikaa. Tässä asiassa media ja poliitikot ovat onnistuneet. Tämä ei tietenkään tarkoita, että kaikki tarinat huumausaineiden vaarallisuudesta ovat totta. Keltään ei varmastikaan ole jäänyt kuulematta tarina nuoresta miehestä, joka ”LSD:tä otettuaan kuvitteli osaavansa lentää, hyppäsi ikkunasta alas ja kuoli.” Useat eivät kuitenkaan tiedä, että tätä tarinaa ei koskaan ole varmennettu millään tavalla. Kuka tämä nuori mies oli? Missäpäin maailmaa tämä tapahtui? Henkilön nimeä emme koskaan saa tietää, ja syy tähän on selvä: Koko tarina on valehteluun pohjaava propagandakertomus 60-70-luvulta, jolloin huumeidenvastainen sota oli saamassa alkuaan. Samanlaisia tarinoita on useita:
”LSD:tä ottaneet oppilaat tuijottavat aurinkoon, kunnes sokaistuvat!” ⁸
”LSD:tä ottanut mies on mielisairaalassa ja kuvittelee olevansa lasi appelsiinimehua!” ⁸
”Jos otat LSD:tä enemmän kuin seitsemän kertaa, olet virallisesti määriteltynä hullu!” ⁸
En tässä yritä väittää, etteivät huumeet olisi vaarallisia. Haluan vain sanoa, että näistä kauhutarinoista on totuus kaukana. Huumausaineista tulisi ehdottomasti kertoa realistisesti, koska valehtelulla on kohtalokkaat seuraukset. Kun ihmiset rupeavat ymmärtämään, että huumevalistus on valheellista, he laiminlyövät jopa totuudenmukaisimmat kohdat. On erittäin yleistä ajatella, että mihinkään kohtaan ei voi luottaa yhden kohdan osoittautuessa silkaksi demonisoinniksi. Huumausaineisiin kohdistuva kontrolli tulisi mitoittaa huumausaineiden haitallisuuden mukaisesti. Näin ei todellakaan nykypäivänä tapahdu. Tuntuu siltä, että oikein kerjäisimme lisää kuolonuhreja tällä nykypolitiikalla.
Lisäksi, vankiloiden täyttäminen pääosin täysin vaarattomilla ihmisillä on absurdiuden lisäksi vielä melkoisen kallista. Nämä varat voitaisiin mieluummin ohjata terveydenhuoltoon, koulutukseen ja riskit minimoivaan päihdepolitiikkaan.
2: ”Asetammeko valtiollisen lakialoitteen (vailla tieteellistä saati tilastollista pohjaa) perustuslain, terveyden ja ihmishenkien yläpuolelle? ”
Ilmeisesti valtaosa ihmisistä asettaa, ja samalla tiedostamatta rajoittaa omia perusoikeuksiaan. Asuntoihin on murtauduttu perustuslain kotirauhaa rikkoen, jopa suurten, aseistettujen SWAT-iskuryhmien kanssa. Viattomia ihmisiä on kuollut näiden ratsioiden yhteydessä. Useissa tapauksissa huumeita ei löydy ollenkaan. Näyttää siltä, että valtio tarkoituksenmukaisesti tekee huumeidenkäyttäjien elämästä helvettiä kieltämällä puhtaan välineistön jakelun ja murtautumalla koteihin. ⁹
Tämä ei valitettavasti ole ainoa perustuslakia rikkova kohta huumeidenvastaisessa sodassa. Sotaan huumeita vastaan sisältyy yllättäen myös suuri rasistinen lataus.
Voima-lehden artikkelia aiheesta, haastattelussa LEAP-järjestön (Law Enforcement Against Prohibition) toiminnanjohtaja Jack Cole:

”Richard Nixon aloitti vuonna 1970 sodan huumeita vastaan. Vaalikampanjassaan hän huomasi, että pelko on hyvä keino saada ääniä. Hän puhui paljon rikosten ja huumeiden vaarallisuudesta.”

”Nixonin motiivit olivat kuitenkin rasistiset. Hänen kansliapäällikkönsä H. R. Holdeman kirjoitti muistelmissaan, kuinka Nixon oli eräässä palaverissa sanonut, että mustat ovat Amerikan todellinen ongelma ja heidät pitää hoidella niin, ettei sitä huomaa kukaan.”

”Valitettavasti se on onnistunut erittäin hyvin. Olemme tuhonneet huumepolitiikallamme mustien yhteisöt”, huokaa Cole.

”Yhdysvalloissa on 100 000 asukasta kohden 717 valkoista ja 4 914 mustaa vankia. Etelä-Afrikassa oli apartheidin aikaan vuonna 1993 vangittuna 830 mustaa vastaavassa suhteessa. Jos tämä ei ole rasismia niin mikä sitten on?”

Taloustutkimusyrityksen National Household Surveyn mukaan 72 prosenttia huumeiden käyttäjistä ja kauppiaista on valkoisia, mustia 13 prosenttia. Valtaosa huumausaineiden vuoksi vangituista on kuitenkin mustia. Ennen vuotta 1970, jolloin Nixon aloitti huumesotansa, pidätyksiä oli vain muutamia kymmeniä tuhansia vuodessa. Vuonna 2005 pidätettiin yli 1,9 miljoonaa ihmistä. Pidätyksistä 88 prosenttia johtui marihuanan hallussapidosta. ¹⁰
Jo tämä yksinään antaa selkeän kuvan huumeidenvastaisen sodan rasismista ja perustuslain vastaisesta epätasa-arvoisesta kohtelusta. Vastaavia tutkimuksia on lukuisia. Näitä tutkimuksia on luettavissa kirjoitukseni lopussa, luettavaa aiheesta-listan myötä.
Lopulta pääsemmekin tärkeimpään kysymykseen:
3. ”Onko sota huumeita vastaan vähentänyt
- huumausainekuolemia,...”
Ei. LEAP-järjestön mukaan...
Huumausainekuolemia oli vuonna 1979: 100 000 ihmistä/28 huumausainekuolemaa.
Huumaisainekuolemia oli vuonna 2000: 100 000 ihmistä/141 huumausainekuolemaa.
Määrän odotetaan nousevan.
”...ja huumeiden käyttöä?”
Ei. LEAP-järjestön mukaan...
Huumausaineiden käyttäjiä :
1965: 4 miljoonaa
2001: 110 miljoonaa
Huumeriippuvaisia USA:ssa:
1914: 1,3 % väestöstä
1970: 1,3 % väestöstä
2005: 1,3 % väestöstä
Varmasti joku alkaa pohtimaan nyt, että ”ainakin huumeidenvastainen sota pitää prosenttiluvun samassa”. Missä on tieteellinen ja tilastollinen näyttö asiasta? Kaikki mahdollinen todistusaineisto alkoholin kieltolaista lähtien todistaa, että päihteiden kriminalisointi lisää sekä käyttöä että vaaroja. Alla vielä lisää todistusaineistoa.
Huumeiden käyttö on noussut kaikissa huumeissa kieltolain jälkeen. Marihuanan käyttö on yleisesti ottaen jatkuvasti noussut. Samoin mm. kokaiinin käyttö on viisinkertaistunut välillä 1972-1988. Nykypäivänä heroiinin kerta-annoksen hinta on monin verroin halvempi kuin 70-luvulla, mikä tekee ostamisen helpommaksi. Tämän lisäksi aineen pitoisuus on reilusti vahvempaa:
1979: 3,90 dollaria, pitoisuus 3,6 %
1999: 0,80 dollaria, pitoisuus 38,2 %
Huumeiden käytön vähentäjänä sota huumeita vastaan on aikamme suurimpia epäonnistumisia.
Otetaan vielä yksi tilastollinen vertailu (2001) sellaisten valtioiden välillä, joissa päihdepolitiikka on täysin erilainen: Hollanti (Käytöstä ei rangaista, kannabis osittain laillista) vastaan USA. Maiden asukaslukujen erolla saattaa olla merkitystä, mutta yksin sen varassa ei kukaan voisi selittää näin tyrmistyttäviä eroja:
Marijuanan käyttö (yli 12-vuotiaat):
36.9% - USA
17.0% - Hollanti

Käyttänyt marijuanaa viime kuukauden sisällä (yli 12-vuotiaat):
5,4% - USA
3,0%- Hollanti

Heroiinin käyttö (yli 12-vuotiaat):
1,4% - USA
0,4% - Hollanti
Ylläolevasta vertailusta huomaamme, että tiukemman päihdepolitiikan omaava maa saa korkeampia prosenttiarvoja. Myös muut vertailutulokset osoittavat, että USA:n tiukka päihdepolitiikka antaa vain negatiivisia tuloksia. Kevyemmän päihdepolitiikan omaava maa taas antaa huomattavasti enemmän positiivisia tuloksia. ¹¹
DPA:n (Drug Policy Alliance) raportin (2006) mukaan Yhdysvaltojen "huumevapaat alueet" eivät pidä nuoria erossa huumeista, vaan sen sijaan luovat vahvaa rodullista erottelua.
Sota huumeita vastaan on estänyt kannabiksen laitonta maahantuontia USA:han. Tämän johdosta salakuljettajat ovat siirtyneet kuljettamaan esim. heroiinia (pienikokoisempaa - helpompi salakuljettaa) kannabiksen sijasta. Lisäksi USA:n sisäiset kannabiksen kasvattajat ovat lisänneet tuotantoaan paikatakseen kysyntää.

Tiivistelmä

Suurin ongelma huumeidenvastaisessa sodassa lienee se, että ihmiset ajattelevat, että päihteiden kriminalisoinnin myötä koko huumeongelma on ratkaistu, tai että sen haitat olisi ainakin minimoitu. Todistusaineisto kuitenkin osoittaa, että rahaa sotaan huumeita vastaan käytetään nykypäivänä yli 70 000 000 000 $ / vuosi, eikä positiivista näyttöä löydy sille, että rahoille saataisiin vastinetta.
Jos tavoitteena on huumausaineiden aiheuttamien riskien minimoiminen, sota huumeita vastaan ei toimi. Tämä ”sota” on tarkoitettu ylläpidettäväksi, koska tietyt järjestöt hyötyvät taloudellisesti siitä, että ihmiset ovat surullisen epätietoisia aiheesta. Asiasta kaivataan ehdottomasti lisää keskustelua niin aikuisten kuin nuortenkin keskuudessa. Nykyisin julkinen keskustelu päihdepolitiikasta tapahtuukin todella monien Internet-sivustojen keskustelupalstoilla. Oppilaitokset eivät taas uskalla herättää kritiikkiä asiasta, koska päihdepolitiikan kritisoiminen leimataan usein välittömästi huumemyönteisyydeksi. Tästä huumeille muodostuneesta sosiaalisesta polttomerkistä tulee päästä eroon mahdollisimman pian. Kritiikkiä ei vapaassa valtiossa tule missään nimessä tyrmätä, jos se herättää perusteltuja ja faktoihin perustuvia kysymyksiä kritiikin kohteesta.
Erittäin kriittistä tietoa huumeidenvastaisesta sodasta tarjoaa Drug War Facts-sivusto, jolla suosittelenkin aivan jokaista aiheesta kiinnostunutta henkilöä käymään.
LEAP-järjestö kertoo Voima-lehdessä olevassa artikkelissa hyvän vaihtoehtoratkaisun huumeidenvastaiselle sodalle:

”Mitä tapahtuisi, jos laillistaisimme huumeet tänään? Yhdysvalloissa käytetään joka vuosi 69 miljardia dollaria huumeiden vastaiseen sotaan. Pidätämme vuosittain 1,9 miljoonaa kansalaista, yritämme vaikeuttaa ja tuhotakin heidän elämäänsä kaikin tavoin.

Mitä jos vankeustuomioiden sijaan ohjaisimme tämän rahan koulutukseen, terveydenhoitoon, kunnollisiin asuntoihin ja työpaikkojen luomiseen?”
Meidän tulee herätä ja kysyä itseltämme, haluammeko seurata Yhdysvaltain ja usean valtion vaaralliseksi todettua esimerkkiä, vai pitäisikö meidän sittenkin hylätä pinttyneet mallimme huumeista ja alkaa tarkastella asiaa totuudenmukaisesti? Eikö meidän tulisi mitoittaa huumausaineiden kontrolli realistisesti niiden vaarallisuuden mukaan? Olisiko mahdollista, että huumausaineet ovat vaarallisimmillaan laittomina?
Kyllä on. Peace.

Lähteet:

1. Cato-institute: Alcohol prohibition was a failure

2. Office of National Drug Control Policy

3. National Center on Addiction and Substance Abuse at Columbia University: "Shoveling Up: The Impact of Substance Abuse on State Budgets,"

4. Uniform Crime Reports, Federal Bureau of Investigation

5. Uniform Crime Reports, Federal Bureau of Investigation

6. U.S. Dept. of Justice, Bureau of Justice Statistics

7. Center for AIDS Prevention Studies, University of California, San Francisco

8. Several students tripping on LSD stared at the sun until blinded and other LSD-myths: False

9. Drug war victims

10. Voima (6/2007), LEAP-järjestö

11. The Netherlands and the United States: A Comparison

Luettavaa aiheesta:

1. The war on drugs is lost

2. What's wrong with the drug war?

3. National Bureau of Economic Research: The economic theory of illegal goods - the case of drugs

4. Drug War Facts

5. War On Drugs Clock

Kannabis

2008-03-10T02:22:00.002+02:00

Esipuhe

Äitini tuppasi sanomaan, että "huume kuin huume", ja olin aina pohjannut tähän sanontaan. Tuomitsin kaikki huumeet kammottavina aineina, jotka joku psykopaatti vain keksi saadakseen muut samaan elämäntilanteeseen, jossa itse oli. Eräänä päivänä koitti se kohtalokas hetki: minut lytättiin kumoon väittelyssä kerta kaikkiaan massiivisilla vasta-argumenteilla; minulta vedettiin matto alta. Tunsin itseni todella, todella petetyksi. Valistus, jota oli tahkottu yläasteen alusta lähtien meihin nuorukaisiin, alkoi tuntua halveksuttavalta ja vihattavalta asialta. Tunsin syvää vihaa valtiota kohtaan. Kuinka meitä saatettiinkin kusettaa niin pahasti?

Toivuin kuitenkin nopeasti, koska minun on sanottu omaavan tervettä itsekritiikkiä. Siitä päivästä lähtien olen halunnut puhua järkeä niille ihmisille, jotka haluavat kuunnella. Jos luet merkintäni loppuun, kunnioitan sinua suuresti, olitpa sitten merkintääni puolesta tai vastaan.

Esipuheessa varoitan jo teitä herkkäuskoisimpia vaihtamaan profiilia, koska tämä saattaa kumota kuvaanne Suomen huumausainepolitiikasta ja erityisesti kannabiksesta. Jos nielette sellaisenaan suomalaisen huumevalistuksen jokaisen osa-alueen ja ette hyväksy asian kriittistä tarkastelua, tämä teksti ei ole teille. Täällä ei ole teille mitään muuta kuin "Huumemyönteistä hirvitystä."

Kannabis

Aluksi selvennyksiä:
Punainen teksti = Väite, jonka alapuolella lukee vastaväite.
Keltainen teksti = Tarkentaa asioita, jotka liittyvät aiheeseen (esim. termien määritelmät).
Alleviivattu teksti = Painottamaan kyseisen kohdan tärkeyttä.
Vihreä teksti = Maustetta päätekstille.

Aluksi Wikipediasta lainattua tekstiä kannabiksen kriminalisoinnista Suomessa (Heti alkuun pitää sanoa, että käytän kyseiseltä sivustolta vain lähdeviitteellistä tekstiä, eli Wikipediaan skeptisesti suhtautuvat voivat ottaa rennosti):

"- Hallituksen esityksessä (kannabiksen) käyttöä ei määritelty rangaistavaksi teoksi.

- Eduskunnassa lakivaliokunta suositteli käytön kriminalisointia.

- Talousvaliokunta asettui hallituksen linjalle. Suuressa valiokunnassa arpa ratkaisi kiistan kriminalisoinnin eduksi,

joka hyväksyttiin myös lopullisessa äänestyksessä äänin 92 puolesta – 80 vastaan."

Suomen lakivaliokunta vahvistaa, että (92 - 80 =) 12 ihmistä ratkaisi kannabiksen laillisuuskiistan Suomessa. Kriminalisoinnin syyt eivät olleet missään vaiheessa terveydellisiä, vaan valtiollisia. Toisin sanoen, kannabista ei kielletty Suomessa siksi, että se olisi terveydellisesti vaarallinen yhteiskuntarakenteellemme. Tekstissäni yritän pohtia, mikä olisi kriminalisoinnin pääfunktio.

WHO:n (World Health Organisation, terveystieteellisesti-ja tiedollisesti koulutettu järjestö) raportti kannabiksesta mahdollisesti sensuroitiin Suomessa liian huumemyönteisenä. Sensurointi tapahtui ei-tieteellisen, valtiollisen tahon toimesta. Apuna käytettiin propagandan (Kansankiihotus) eri keinoja.

Tässä suomalaisen huumausainepolitiikan epäkohtia kannabiksesta.

1: Demonisointi

Demonisoinnilla tarkoitetaan keinoa kiihottaa kansaa leimaamalla x pirulliseksi asiaksi, josta aiheutuu silkkaa harmia. Tätä tapaa on käytetty keskiajalla tieteellisten teosten polttamisen syynä. Keskiajan kirkkolaitos tuomitsi useat teokset harhaoppisiksi paholaisen töiksi. Juuri tämän vuoksi keskiajalla ja sen jälkeenkin tapahtui tieteen taantumista.

Esimerkiksi "Origin of Species"- teoksen kirjoittaja, evoluutioteorian isä, Charles Robert Darwin, joutui piilottelemaan teostaan jonkin aikaa ennen sen julkaisemista, koska pelkäsi kirkon tuomitsevan teoksen luomiskertomuksen vastaisena ja täten vainoamaan teosta. "Origin of Species" on yhä nykyisenkin tiedeyhteisön tärkeimpien teosten joukossa ja evoluutioteoria on tiedeyhteisössä yleisesti hyväksytty paradigma.

Yleisesti ottaen, demonisoinnin käyttäminen propagandan keinona lisää suppeakatseisuutta sekä epätietoisuutta x:stä, koska asioiden suora tuomitseminen kieltää välittömästi mahdollisten vastapuolen väitteiden tieteellisen pohjan.

Kannabista yritetään jatkuvasti demonisoida. Tässä yleisimpiä väitteitä:

- Väite 1A: Ihminen ei saa käyttää kannabista, koska se on aine, joka ei kuulu ihmisen elimistöön olennaisesti.

a) Kannabis aiheuttaa mielihyvän ja rentoutumisen tunnetta. Ihminen hakee koko elämänsä ajan
näitä olotiloja. Kannabis on luonnonmukainen aine ja sen hermostolliset vaikutukset ovat lieviä, kun vertauskohteena on vaikkapa alkoholi. Tämä on enemmänkin moraalinen kysymys.

b) Tämän väitteen perusteella tulisi siis kaupasta poistaa mm. suklaa ja kahvi. Mikseivät väitteen esittäjät useimmiten kuitenkaan halua tätä? Nämä aineet eivät myöskään kuulu olennaisesti ihmisen elimistöön ja aiheuttavat mielihyvää sekä riippuvuutta. Lisäksi kahvista löytyy todistetusti useita terveyshaittoja.

- Väite 1B: Amsterdamissa (Alankomaiden pääkaupunki) huumeturismi on lisääntynyt kannabiksen laillistamisen vuoksi.

a) Wikipedia:

"Alankomaissa laki ei suoraan salli kannabistuotteiden myyntiä, mutta käytännössä se on mahdollista coffee shopeissa (lakia ei sovelleta niissä, hollanniksi wordt gedoogd), kun seuraavat ehdot täyttyvät:

* ei alaikäisille
* ei kovia huumeita
* ei mainontaa
* ei aseita"

b) Tämä väite oikeastaan puolustaa kannabiksen dekriminalisointia. Mikäli kannabis olisi useissa maissa laillista, huumeturismia ei olisi.

c) Alankomaissa ei ole tapahtunut yhtäkään erityisen haitallista tapausta (esim. yhteiskuntarakenteen muutos huonompaan suuntaan, järjestäytyneen rikollisuuden kasvu, aikuisten ja nuorten passivoituminen), jolla olisi yhteyttä kannabiksen osittaiseen laillisuuteen.

d) Väitteet siitä, että kannabiksen osittaista laillistamista kaduttaisiin Alankomaissa yleisellä tasolla, ovat vailla tilastollista sekä tieteellistä pohjaa.

- Väite 1C: Kuuluisan porttiteorian mukaan kannabiksen käyttäjä siirtyy vahvempiin huumeisiin kauppiaiden jakeluverkoston kautta.

a) Porttiteoriaan vetoavat kannabiksen tuomitsijat ovat ristiriidassa itsensä kanssa. Porttiteorialla voidaan nimittäin
puolustaa kannabiksen laillistamista enemmän kuin rikollistamista:

Huumekauppiaat myyvät mitä tahansa ainetta, kunhan sen myynti tuottaa voittoa.
-> Huumekauppiaiden menettäessä bisneksensä valtiolle jakeluverkostoa vahvempiin huumeisiin ei enää olisi. Valtio ei nimittäin rupea kaupittelemaan vahvempia huumeita.

b) Lähes 100%:n varmuudella huumekauppiaat ovat kannabiksen rikollistamisen kannalla omien liiketoimiensa eduksi.

c) Tutkitusti tupakan käyttö nuorella iällä voi johtaa voimakkaaseen alkoholinkäyttöön vanhempana. Tupakkaa ei kukaan ole kuitenkaan viitsinyt asiasta erityisemmin syyttää.

d) Kannabiksen tuomitseminen porttiteorialla on kausaalisuuden ja korrelaation sekoittamista keskenään.

Alla yleinen päättelyvirhe, joka noudattaan tismalleen samaa vajaavaista logiikkaa kuin porttiteoriakin vedotessaan tilastoihin.

Yliopistosta löytyy keskimäärin enemmän homoseksuaaleja kuin koko Suomen kattavasta otoksesta.

Tämä on tilastollinen fakta, mutta se ei tarkoita yliopistojen tekevän ihmisistä homoseksuaaleja.

--

Mitä voimme tehdä estääksemme demonisoinnin?

- Painostaa valtiota kertomaan huumeista tieteellisin todistein valehtelematta, omaa etuaan ajamatta tai totuutta
vääristämättä. Hätäisiä empiirisiä johtopäätöksiä (yksittäistapauksia) tulisi tarkastella erittäin kriittisesti.

--

2: Medikalisointi

Medikalisoinnilla tarkoitetaan keinoa leimata x lääketieteellisesti.

Tätä tapaa on käytetty aikoinaan homoseksuaalisuuden tuomitsemiseen. Nykyään homoseksuaalisuus on poistettu sairausluokituksesta. Poistosyy: Homoseksuaalisuus ei ole sairaus.

Medikalisointi on yksi toimivimmista keinoista lisätä kansan epätietoa vääristetyllä tai tekaistulla tiedolla juuri
siksi, että satunnaisen kuulijan korvaan tämä "tieto" saattaa kuulostaa täysin uskottavalta. Medikalisointi siis
yleisesti ottaen lisää epätietoisuutta, suppeakatseisuutta ja medikalisoitujen osapuolten syrjintää.

- Väite 2A: Kannabis lisää kuolleisuutta.

a) Tälle väitteelle ei ole minkäänlaista tieteellistä pohjaa. Silti se tulee esiin
huumevalistuksessa. Suomen valtion järjestämä valistusperiaate valehteleekin sinisilmäisille
nuorille, vaikka sen pitäisi pohjata väitteensä tieteeseen.

b) Tieteelliset ja tilastolliset tutkimukset todistavat, että
yksikään ihminen historiassa ei tiettävästi ole koskaan kuollut kannabikseen.

On sanottu, että ainoa tapa kuolla kannabikseen on jäädä 30 kiloa kannabista sisältävän paketin alle,
jos paketti pudotetaan n. kolmannesta kerroksesta. Tässäkin tapauksessa
kannabis olisi epäsuorassa yhteydessä kuolemaan.

- Väite 2B: Kannabis voi myrkyttää ihmisen vakavasti ja sitä kauttaa tappaa.

a) Kannabiksen sisältämää tetrohydrokannabinolia (THC) tarvittaan huomattavasti suurempi määrä kuolettavaan annokseen (eläinkokeellisesti testattu) kuin muilla yleisesti käytetyillä päihteillä (Alkoholi, tupakka).

b) Ihmisillä ei ole havaittu THC:n yliannostuksesta johtuvaa kuolemaa. Kannabis on liian myrkytöntä tappaakseen.

- Väite 2C: Kannabis aiheuttaa useita sairauksia ja terveyshaittoja.

a) Tämä väite on samalla tavalla vailla varmaa tieteellistä pohjaa kuin kaksi ensimmäistäkin väitettä.

b) Kannabiksen polttaminen aiheuttanee suun alueella ja hengityselimistössä samoja haittoja kuin tupakka, mutta lievempinä. Tutkijat ovat kuitenkin epäileväisiä siitä, voiko haittoja verrata edes tupakan vastaaviin, koska tupakka on huomattavasti myrkyllisempää kuin kannabis. Kannabiksen nauttiminen raskaana on tutkinnan alla, mutta nykyisten tutkimusten mukaan sikiön kasvu voi hidastua.

c) Kannabiksen vaikutusta ihmisen elimistöön tutkitaan vielä, koska tutkimuksissa ei ole
havaittu haittavaikutuksia ihmisen immuunijärjestelmässä. Kannabis ei ole myöskään lisännyt hiv-positiivilla miehillä riskiä sairastua aids:iin.

- Väite 2D: Kannabis aiheuttaa kognitiivisia komplikaatioita.

a) Kannabis heikentää ihmisen kognitiivisista toiminnoista tarkkaavaisuutta ja suoriutumiskykyä monitoimisuutta vaativissa tehtävissä. Näihin tehtäviin kuuluu esimerkiksi autolla ajaminen.

Ei ole huumausaineiden laillisuudesta kiinni, olemmeko turvassa vastuuttomien ihmisten teoilta. Esimerkiksi alkoholi on laillinen päihde, mutta rattijuoppous on rikos. Yhtä lailla kannabiksen käyttö esimerkiksi autoilun yhteydessä on vaaratekijä ja siten myös rikos, vaikka kannabis laillistettaisiinkin. Huumevalistuksen tulisi opettaa yhteiskunnallista vastuuta huumausaineiden käytöstä.

b) Jos kannabista nauttii liikaa, voi mahdollisesti seurata harhaluuloja. Tämä ongelma ilmenee
tosin suurimmaksi osaksi vain ensikertalaisilla, jotka eivät osaa kontrolloida käyttöään. Siksi kannabiksen vaaroista tulisikin valistaa ihmisiä kertomalla oikeaoppisesta käytöstä.

c) Kannabiksella ei tutkitusti esiinny käytönjälkeisiä kognitiivisia oireita, toisin kuin alkoholilla.

d) Alkoholiakaan ei ole tuomittu laittomaksi kognitiivisten ongelmien vuoksi, vaikka sen vaikutus kognitiivisiin toimintoihin on tutkitusti paljon voimakkaampaa kuin kannabiksen. Alkoholista voi seurata täydellinen muistinmenetys, kannabiksesta taas ei.

e) Alkoholin pidempiaikainen käyttö aiheuttaa vakavia kognitiivisia häiriöitä ja sairauksia.
Kannabiksen pidempiaikainen käyttö ei tuoreen tutkimuksen (Lyketsos & al. 1998) mukaan aiheuta suuria kognitiivisia häiriöitä.

- Väite 2E: Kannabis sisältää kymmeniä masennusta aiheuttavia aineita.

a) Väitteet kannabiksen lääketieteellisestä vaikutuksesta masennuksen poistajana tai sen aiheuttajana ovat tieteellisesti kyseenalaisia ja tapauskohtaisia (kuten kaikki saatavilla olevat apteekin reseptit). Toisille kannabis sopii, toisille taas ei. Kuitenkin nykytiedon valossa on järkevämpää olettaa että kannabiksen käytöllä ei ole suoraa yhteyttä masennukseen.

b) Tutkimukset ovat osoittaneet, että kannabista käyttävillä alle 18-vuotiailla on aikuisiässä suurempi riski sairastua masennukseen. Mikäli kannabis laillistettaisiin, ikäraja pitäisi määritellä kaikki terveysongelmat huomioonottaen, aivan niin kuin alkoholinkin ikäraja on määritelty.

- Väite 2F: Kannabis aiheuttaa voimakasta riippuvuutta.

a) Nykytiedon mukaan kaikki huumausaineet aiheuttavat riippuvuutta. Eräässä tutkimuksessa (Anthony & al. 1994) selvitettiin voimakkaimmin riippuvuutta aiheuttava yleinen huumausaine.

Tutkimustulokset eri päihteille ovat tässä:

Alkoholi 15%
Nikotiini 32%
Kannabis 10%

Kannabiksen riippuvuutta verrattiin WHO:n sensuroidun raportin mukaan kahviriippuvuuden tasoiseksi. Paradoksaalisesti voimakkaammin riippuvuutta aiheuttava aine on laillisesti saatavissa.

b) Kannabiksen riippuvuus on enemmänkin henkistä kuin fyysistä riippuvuutta. Henkinen riippuvuus ei ole lainkaan yhtä vahvaa kuin fyysinen riippuvuus.

c) Aineen ongelmakäytön lopettamista seuraavat vieroitusoireet ovat kannabiksella huomattavasti vähäisempiä kuin alkoholilla. Alkoholin vieroitusoireet voivat pahimmillaan johtaa kuolemaan, kannabiksen eivät.

--

Mitä voimme tehdä estääksemme medikalisoinnin?

- Painostaa valtiota kertomaan asiasta tieteellisin todistein valehtelematta tai totuutta vääristämättä. Jokaista lääketieteellistä väittämää tulisi tarkastella kriittisesti.

Päihdelinkki tiivistää loistavasti:

"* Mitä nuorempana kannabiksen käyttö aloitetaan, sitä suurempi riski on sairastua aikuisena vakaviin mielenterveydenhäiriöihin kuten psykoosiin tai masennukseen. Lykkäämällä kokeilua tai pidättäytymällä kannabiksesta kokonaan vältät riskejä.

* Mitä useammin käytät kannabista, sitä suurempi on riski, että ilmenee mielenterveyden häiriöitä. Jos käytät, aseta käytölle rajat ja pidä niistä kiinni. Jos käytät, tarkkaile ettei käyttö muodostu ainakaan päivittäiseksi. Lopettamalla kokonaan vältät riskin parhaiten.

* Älä käytä kannabista yhdessä muiden päihteiden kanssa.

* Mitä suurempi käytetty kerta-annos, sitä suurempi riski on saada paniikki- tai ahdistuskohtaus tai kokea kannabiksen aiheuttama sekavuus."

--

3: Kategorisointi

Kategorisoinnilla tarkoitetaan asian x luokittelua tiettyyn ryhmään.
Väärinkäytettynä kategorisointi on erittäin vaarallista, koska se lisää epätietoa itse asiasta x.

Kannabis luokitellaan ryhmään "huumeet". Tällainen luokittelu lisää mahdollisuutta virhetulkita asioita.

a) Alla esimerkki yleisestä kategorisoinnin aiheuttamasta virhepäätelmästä:

Huumeet ovat valistuksen mukaan hengenvaarallisia.
->
Mm. Heroiini, kokaiini ja kannabis ovat huumemääritelmän alaisena.
->
Heroiini, kokaiini ja kannabis ovat hengenvaarallisia.

Ylläoleva esimerkki on virhepäätelmä siksi, että kannabiksella ei tutkitusti ole minkäänlaista yhteyttä kuolleisuuslukemiin, toisin kuin kokaiinilla ja heroiinilla, jotka ovat pelkältä vahvuudeltaan jo aivan eri tason huumeita kuin kannabis.

b) Toinen, vaarallinen virhepäätelmä:

Huumeet ovat valistuksen mukaan hengenvaarallisia
->
Henkilö X nauttii annoksen kannabista, joka on huumemääritelmän alaisena.
->
Henkilö X huomaa, ettei kannabis aiheutakaan suuria muutoksia
->
Henkilö X päättelee huumevalistuksen olevan täyttä puppua
->
Henkilö X päättää kokeilla vahvempia aineita: Esim. Heroiini, kokaiini.

Tämä esimerkki on kategorisoinnin aiheuttama vaaratilanne siksi, että kannabis on huomattavasti harmittomampi huume kuin heroiini tai kokaiini. Lisäksi kannabista ei käytetä suonensisäisesti (suurin vaara), toisin kuin heroiinia.

--

Mitä voimme tehdä estääksemme tämän kategorisoinnin?

- Poistaa harhaanjohtavat luokitukset hengenvaarallisten väärinkäsityksen mahdollisuuden vuoksi.

--

4: Kriminalisointi

Kriminalisoinnilla tarkoitetaan yleisesti asian x kieltämistä lailla. Kannabiksen kohdalla rikollistamisen perustelut ovat erittäin kyseenalaisia.

- Väite 4A: Sota huumeita vastaan vähentää huumeiden käyttöä.

a) Väite on epätosi.

Huumeiden käyttö on noussut kaikissa huumeissa kieltolain jälkeen. Marihuanan käyttö on yleisesti ottaen jatkuvasti noussut. Samoin mm. kokaiinin (vahva huume) käyttö on viisinkertaistunut välillä 1972-1988. Nykypäivänä heroiinin kerta-annoksen hinta on monin verroin halvempi kuin 70-luvulla, mikä tekee ostamisen helpommaksi. Huumeiden käytön vähentäjänä sota huumeita vastaan on aikamme suurimpia epäonnistumisia.

b) Sota huumeita vastaan on rasistista. ACLU (American Civil Liberties Union) on suuresti kritisoinut huumesotaa turhasta vankiloiden täyttämisestä ja vähemmistöjen sortamisesta. DPA:n (Drug Policy Alliance) raportin (2006) mukaan Yhdysvaltojen "huumevapaat alueet" eivät pidä nuoria erossa huumeista, vaan sen sijaan luovat vahvaa rodullista erottelua.

c) Sota huumeita vastaan on estänyt kannabiksen laitonta maahantuontia USA:han. Tämän johdosta salakuljettajat ovat siirtyneet kuljettamaan esim. heroiinia (pienikokoisempaa - helpompi salakuljettaa) kannabiksen sijasta. Lisäksi USA:n sisäiset kannabiksen kasvattajat ovat lisänneet tuotantoaan paikatakseen kysyntää.

- Väite 4B: Kannabiksen kriminalisointi on vähentänyt kannabiksen käyttäjiä.

a) Tähän väitteeseen on vastattu aikaisemmissa vastaväitteissä. Yleisesti tulkittuna tämäkin väite on vailla tieteellistä pohjaa.

Johtopäätös tästä kaikesta:

- Valtiolla on yksinkertaisesti liian isot rahat kiinni tämän hetken päihteissä (sana _lailliselle_ huumeelle).

- Kannabista ovat käyttäneet toimivasti useat potilaat kipulääkkeenä. Miksi? Koska se toimii. Ainetta ei käytetä, mikäli se ei täytä funktiotaan. Tietenkään kannabis ei sovellu kaikille.

- Kannabis on huomattavasti alkoholia ja tupakkaa lievempi ja vaarattomampi aine. Tässä vielä taulukkoa vertailusta:

xxx=suora yhteys

xx=epäselvä yhteys

x=ei yhteyttä

	Alkoholi	Kannabis
Kuolleisuus	xxx	x
Myrkytykset	xxx	x
Somaattiset sairaudet	xxx	xx
Riippuvuus	xxx	xxx
Kognitiiviset häiriöt	xxx	xxx
Psykoosit	xxx	xx
Muut mielenterveyshäiriöt	xxx	xx
Raskausvaikutukset	xxx	xx
Väkivalta	xxx	x
Onnettomuudet	xxx	xx

Silti alkoholikontrollia lievennetään ja kannabiskontrollia yritetään tiukentaa. Järkisyitä tähän ei ole.

- Kannabiksen kriminalisointi nopeuttaa huumeverkoston ja järjestäytyneen rikollisuuden kasvua. Kannabiksen laillistaminen estäisi huumeverkoston voiman, ja tätä kautta laittomat huumekauppiaat menettäisivät kannabismarkkinansa.

Mitä voimme tehdä?

HUUMAUSAINEISIIN KOHDISTUVA KONTROLLI PITÄISI MITOITTAA HUUMAUSAINEIDEN HAITALLISUUDEN MUKAISESTI.

Lopuksi vielä mietelmää:

Minä en ymmärrä, miten

Tiede ja terveys voivat olla
demokraattisesti määriteltävissä olevia perspektiivejä.

Nämä kaksi asiaa eivät saa riippua kannattajakunnasta saati mielipiteistä
vaan niiden pitäisi pohjata useiden tahojen pohjalta tutkittuun todistusaineistoon.

Perhekuria tehostetaan sopivan suomalaisesti, väkevillä
mutta laillisilla substansseilla.

Minä en suostu hyväksymään maailmaa, jossa
asioiden totuusarvo piilotetaan
isojen kihojen syrjäpöydässä tehdyn
kolikonheiton taakse
sekä
lokaalin enemmistön äänestyksen tuloksesta.

Peace.

Lähteitä:

http://www.uta.fi/laitokset/sospol/tutkimus/huumeet.pdf
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kannabis
http://en.wikipedia.org/wiki/War_on_drugs
http://www.samefacts.com/archives/drug_policy_/2006/12/afghan_heroin_in_la_and_the_heroin_price_collapse.php
http://www.aclu.org/drugpolicy/racialjustice/10765pub20031017.html